Ennen vanhaan opettajilla oli tapana korostaa opettamiensa asioiden tärkeyttä sanomalla: ”Vaikka tulisin keskellä yötä kysymään, tiedätte vastauksen.”
Viime yönä - nukkuesani sikeästi - toteutui muutama noin 65 vuoden takaa.
Klo 01:18/maantiedon ope
”Luettele Aasian joet. Pohjoisesta etelään!”
”Ob, Jenisee, Lena, Huangho, Yangtse, Sikhian, Mekong. Menam, Iravari, Brahmabutra, Ganges, Indus, Eufrat, Tigris, Amudarja, Syrdarja, Aral, Balkas, Baikal”, tuli kun tykin suusta.
Ehkei vastaa tämän päivän opetusta, mutta noin sen opin 70 vuotta sitten. Tästä opettaja piti kilpailuja ihan sekonttikellolla, kuka nopeiten sanoi koko litanian. Alangon Asko voitti aina!
klo 02:37/maantiedon ope
”Laulapa Ruotsin jokien nimet!”
Skandinavian jokiakin on, monta pitkää verratont
Tornio, Kainuu, Luulaja, sitten tulee Uumaja
Ångerman-joki mutkainen, Pohjanlahteen virtailee
Indal, kaksi Dalia, itäinen ja läntinen”.
Tuota ”Kainuuta” piti miettiä, mutta noin se on muistiini tallentunut.
Kello 03:21/ussa
”Keille Paavali kirjoitti kirjeitä?”
”Room, Ko, Gal, Ef, Fili, Kol, Tessa, Timo, Tiit, Filemon!”. Rytmissä ja nopeasti
Kello 4:03/saksan (ja ranskan) ope
”Mihin prepositioihin liittyy akkusatiivi?”
”An, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen”.
Tämmöistä se oli ennen siellä Järvenpään yhteiskoulussa. Hyvin ovat asiat aivoihin porautuneet.
